Vaikeeta..

Niin, on ollut todella vaikeaa päättää, kuka saa pennun ja kuka ei..

On niin paljon ihania ihmisiä joille haluaisi pennuun antaa,

mutta tästä seitsemästä kun ei saa enempää tekemälläkään.

Pettymyksiä varmasti on tullut ja tulee monille ja

anteeksi niistä.

Olen ollut itseeni todella tyytymätön, kun

en ole ratkaissut asioita nopeammassa tahdissa.

Mutta, on kai ymmärrettävää, että haluaa miettiä ja tutkailla.

Tuntosarvet päässä alkaa olla jo ihan hellänä,

kaikesta tunnustelusta ja mietinnästä.

Ja kaiken hyvän lisäksi, pennut on vielä niin pieniä.

3 viikkoa, on jo pois siitä ajasta, jotka saan itse pentujen

kanssa viettää...mahasta kouraisee jo se hetki kun

pienelle on sanottava "hei hei ja hyvää elämää... ja kyllä

me vielä nähdään! ".

Se siitä...

Tässä vielä 2 viikkoisena.

Pennut on muuttanut sänkyni vierestä olohuoneeseen,

ihan oikeaan pentuaitaukseen, josta näkee ja kuulee,

sekä haistaa mitä ympärillä tapahtuu.

Lisäruoka maistuu.

Raaka jauheliha on ihan parasta...

Kuivamuonaa turvotettuna on jo maisteltu kermaviilin ja

jauhelihan kanssa. Hyvin maistuu ruoka ja

sen jälkeen on hyvä maata ympäri ämpäri aitausta ketarat

ojossa ja vetää pari tuntia sikeitä.

Uusia kuvia en ole nyt ottanut, ne yksittäis kuvat

on vieläkin työn alla, niinkuin nimetkin. Omakoirassa

on jo rekisteröinti alulla, katsotaan nyt koska saan paukautettua

viralliset nimet sinne pysyvästi.

Tällä viikolla on huisketta muutenkin,

joka päivälle on buukattu pentujen katsojia ja moni näkeekin

omansa ensimäistä kertaa livenä.

Nyt on lähdettävä hippulat vinkuen asioille, että ehdin

kotiin ennen pentujen katsojia.

Jaksuja kaikille!!!