Ei menny ihan niinku Strömsössä!

Synnytetty on, urakka oli kova.

Kaikki ei kuitenkaan menny, ihan niinkuin Strömsössä -kuten

sanotaan...

Ponnistaa ponnistaa, mutta mitään vaan ei tule!

Avatutumisvaiheen loputtua ja

työntövaiheen alettua,

oli jo kutina siitä, että jokin on pielessä.

Essun massu oli niin järjettömän iso, että

supistuksen voima ei tuonut pentua eteenpäin.

Neuvoteltua eläinlääkärin kanssa,

laitoin kotona vielä oksitosiini piikin ja selvästi 

supistukset voimistui, mutta pentua ei edes tuntunut

sormilla.

Vedet oli mennyt aikaa sitten...

Päätös oli nopea, 

onneksi tähän oli vähän valmistauduttukkin etukäteen.

Eikä ollut ensimäinen kerta.

Kimpsut kampsut kyytiin ja auto lämpimäksi.

Onneksi varustauduin siihen, että pentuja saattaisi

syntyä matkallakin ja tykötarpeet kyydissä.

( Niitä tarvittiin eläinlääkärillä)

Myös Essun pentulaatikko.

Eläinlääkärillä katsottiin ultralla,

mikä on pentujen tilanne.

Jos tilanne olisi ollut huono, olisi sektioon

menty heti, mutta pennut tuntui voivan hyvin.

Samoin Essu vaan jaksoi punnertaa ja punnertaa.

Oksitosiinin lisäämisen jälkeen supistukset olikin

melkoisia, tunsin itsekin Essun sisältä, että 

kanavassa pullotti pentu ja sen lisäksi toinen

oli tulossa pää edellä, mutta aina kun Essua supisti

toisen pennun pää painui syvemmälle.

Tein tilaa sormilla toiselle pennulle ja

sain kun sainkin päästä kiinni,

Siinä sitten oltiinkin reilu puolituntia.

Pentu tuntui olevan jumissa.

Pikkuhiljaa ja melko voimakkaasti

sain pennun hievahtamaan ja vihdoin se syntyikin vauhdilla.

Odotimme tämän pennun olevan kuollut ja esteenä

muiden pentujen syntymälle.

Huomasin jo, kun pennun pää oli ulkona, että ihan kuin

se olisi liikuttanut suutaan.

Ulos kokonaan liuttua pentu kiljaisikin voimakkaasti,

että -elossa ollaan! Siinä oli eläinlääkäri että hoitaja lentää 

pyllylleen ällistyksestä, samoin itse olin ihan ymmällä, että

mikäs miekkonen se sieltä tuli.

Pentu oli melko suuri,

310 g. Tyyppi ei ollut moksiskaan ronskista

maailmaan tulostaan, vaan pyrki pian nisälle imemään.

Essu sai vielä lisää oksitosiinia muutamaan otteeseen ja kalkkia suoneen.

Ringerin liuosta tippui kanyylistä kokoajan.

Siitä pennut syntyivät noin puolen tunnin välein ja

saimme ällistellä niiden kokoa ja vauhdikasta maailmaan tuloa.

2 viimeistä pentua oli vähän tiukemmassa, takajalat edellä

tultiin maailmaan. Vähän hapen vajoa oli ehtinyt tulla ja

elpyminen synnytyksen rasituksista vei hiukan kauemmin,

mutta niin vaan pian oltiin nisälle pyrkimässä.

Uskomattoman elinvoimaisia ja reippaan kokoisia pentuja,

kaikki pennut on 270 - 337g väliltä ja suurin osa tuolta 300g:n

lähettyviltä.

Osa pennuista on hyvin tumman punaisia ja osa vähän vaaleampia.

Tällähetkellä porukka on tyytyväisenä Essun vierellä.

ONPA LOISTO KEKSINTÖ TUO LÄMPÖMATTO!!!

(kunpa se olisi ollut mukana synnytyksessä, sitä olisi tarvittu.

eläinlääkärin kylmä huone huolestutti minua ja lämminvesipullojen kanssa

pentuja pidettiin lämpimänä).

Essu voi hyvin, ennen kuin eläinlääkäriltä lähdettiin kotiin puolilta öin,

Essu kävi vielä röntgenissä (jaksoi ihan itse kävellä sinne ja

mennessään pissi isot pissat matollekkin... ),

Kohtu oli tyhjä ja Essu oli rauhallinen kuin mikä.

Sukupuoli jakauma pentueessa on,

3 urosta ja 4 narttua.

Nyt hellitään Essua, ruoka ja vesi kannetaan nenän alle.

Ulkona se käy pikaisesti ja kiireellä takaisin 

rakkaidensa viereen.

Eipä ole ihanampaa näkyä, kuin tyytyväinen emo pentuineen.

Nyt yritetään selvitä univeloista ja saada arki rullaamaan

täällä kotona.

Yksittäis kuvia pennuista, kunhan tässä sumu päästä hälvenee

iltselläkin...

Kiitos kaikille Zempeistä, niitä tarvittiinkin,

kun jo pelättiin että ainoa vaihtoehto on sektio.

Urhea Essu jatkaa vauvojensa hoitoa ja minä painan pääni hetkeksi tyynyyn!

Nyt toivotaan, että pennut voi eteenkinpäin hyvin ja 

annetaan niiden kasvaa..