CLOUDMOORE CORGIT

CLOUDMOORE CORGIT

torstai 25. maaliskuuta 2021

Kööri!

 4 viikkoisten kööriläisten kuvia.

Viikarit syö ja nukkuu,  leikkii ja painii.

Ääntäkin lähtee, mielipiteet sanotaan ihan ääneen.

Syliin halutaan ja kun siivotaan, siivotaan ihan porukassa, kaikki

hyppii pissa alusten päällä ja papereilla, kun niitä pitäisi siivota pois.

Härdelliä riittää.

Tässä kuvat:

Tricolour pojat



                                                                           Punaiset tytöt 



                                                                         Tricolour tytöt


Kotiasioita mietitään pää savuten.

Paljon mahtavia koteja odottaa omaansa,

valitettavasti en saa riittämään mitenkään kaikille, mutta

sen mukaan kodit valitaan, millaisen kodin kukin pentu tarvitsee.

Jääkö joku kotiin, tai meneekö sijoitukseen,

aika näyttää.

Jokunen jää sivuun seurattavaksi.

Pian pääsee pennutkin nuuskuttelemaan ulkoilmaa ensimmäistä kertaa.

Reippaita pikku kiitäjiä ne onkin, hienosti osaavat tehdä tarpeet sinne minne pitää ja

pesä ( pedit) pysyy puhtaana.

Lisäruoka maistuu hienosti, madotukset sujuu ja päivät kuluu aivan liian

nopeasti... pennut jo 4 viikkoa, joten alan polkea aikajarrua.

Aamukahvittelut kuuluu silloin tällöin kuvioihin, riippuen aamujen

kiireestä. Viikonloppuaamuina istun pentujen keskellä höyryävä

kahvikuppi kourassa nauttimassa pienten seurasta, 

maistaneet jo ovat, mikä siellä kupissani tuoksuu.. lämmintä maitokahvia.

Kaikki kiipeää vuorollaan syliin ja nukahtaa sitten silittelyjen saattelemana siihen

vierelle. 

Talven selkä on taitettu ja kellojakin siirretään viikonloppuna, ehkä se kesä sieltä tulee,

aurinko lämmittää kasvoja ulkona ihanasti ja tiedossa on paljon

pihapuuhia keväälle. 

Mutta, yritän pian ilmoitella kotiehdokkaille,

kuka pääsee pentua katsomaan jos pääsee.

Korona vaikeuttaa tätäkin tilannetta, paljon.


Pysykää nyt kotona, välttäkää tapailua, pysykää terveenä ja turvassa!


Ja nyt seuraavaan kertaan,...


maanantai 1. maaliskuuta 2021

Joko se ois kevät?

 Niin oisko, vois olla... aurinko, lämpötilat päiväs aikaan

plussalla ja linnutkin laulaa.

Olis jo aikakin, talvi on ollut hurrrrjan pitkä, pimeä ja raskas.

Piipahdettiin pihalla räpsäsemässä meidän nuorisosta muutama

kuva.. tässä niitä.


Millie eli CLOUDMOORE SO BOO-TIFUL

( CH Annlines Im Dressed In Black Velvet x Cloudmoore Diamonds-R-Forever)



Pian 7 kk Millie on ihanan rauhallinen, vaikka nuori villikko onkin.

Rakastettava ja sydämellinen tyttö, 

tykkää kaikista.



Tässä on pikku Bella, eli CLOUDMOORE JINGLE BELLS

( Ch Annlines Let Me Catch A Dream  x  Cloudmoore Singin In The Rain)

Pikku Bella on 3 kk kekseliäs mutta niin herttainen sydänkäpynen.


Tässä on Bambi eli ANNLINES BEAUTY OF THE NIGHT

( Ch Aberlee Follow That Dream  x Ch Annlines Im Dressed In My Own Design)

Bambi on n 4 kk, mutta sen nimen ei kannata antaa hämätä,

tässä tättähäärässä riittää sähinää, vauhtia ja söpöyttä.

Sen leikkipainin äänet muiden kanssa kuulostaa lähinnä

"pussipirun" ääntelyltä. Erityisen hauska päänkeikuttelija tyttönen.




Neitoset kasvaa yhdessä ja odotellaan kovasti koska päästään näyttelyyn.

Tällähetkellä korona tilanne ei kyllä hyvää lupaa.

Harmittaa ja suututtaa suunnattomasti ajattelemattomat ihmiset, jotka ei 

ajattele tässä tilanteessa omaa napaansa pidemmälle.

Mutta se siitä, en halua edes aloittaa asiasta sen enempää, koska 

suorastaan kiehun tästä tilanteesta.


Kotona on Pepitan vierellä 8, vajaan viikon ikäistä pentua,

niitä katsellaan ja tutustutaan kaikessa rauhassa, ennenkuin alan koti asioita edes ajatella.

Mutta ehkä niistä seuraavaan blogikirjoitukseen!

Pysykää terveenä.

Ja nyt, seuraavaan kertaan!

perjantai 20. marraskuuta 2020

Marraskuisia mutinoita!

 Huhheijjakkaa, Liisa myrsky ohi... kyllä tuuli ja tuiversi.

Nyt odotellaan koska sitä luntakin tulisi, pakkasta on ja kiva niin, koirien tassut ei kuskaa sisälle

hiekkaa ja mutaa.



Sivujen päivitys on ollut piiiitkään tauolla,

 eipä ole ollut aikaa eikä paljon asiaakaan.

Korona on pitänyt tiukasti kotosalla,

omat pienet piirit vaan pyörinyt.


Mutta Rahulan tädit Varkaudesta,

 laittoi jonkin aikaa sitten testiin aika namia...

Wahlstenin Willi säilyke, 

maistuipa hieman nirppanokaksi kääntyneelle Milliellekkin,

maku tarttui mukavasti kuivamuonaankin ja eipä mennyt kauaakaan kun kuppi on tyhjä.



Millie, eli CLOUDMOORE SO BOO-TIFUL 
( FI & S CH Annlines Im Dressed In Black Velvet- Cloudmoore Diamonds-R-Forever)




Kana ei ollut mitenkään mössättyä, vaan näyttikin ihan lihalle,
ja tuoksui. Purkki on vielä aika iso, joten siitä riittää useaksi päiväksi tai sitten
isommalle porukalle, ja varmasti kelpaa vähän nirsommallekkin.


Una, ( Coventry´s Una) oli kiinnostunut toisesta testituotteesta,
leikkasin saksilla maistiaisiksi Unallekkin ja sinne meni.
Nämä hujahti corgien napaan nopeammin kuin 
herkkua kerkesi sanoa... 


Kotiin jäänyt Millie pentu kasvaa hurjaa vauhtia,
sen 2 tuntiset iltavillit rassaa täällä vähän jokaista.
Herjuus ja vauhti yhtäaikaa pentusen mielessä 
ei ole niin kiva yhdistelmä, 
paljon naurua ja hauskuutta siitä on saatu, mutta välillä on
meno yltynyt siihen pisteeseen että on pitänyt pentu kopata syliin ja laittaa
rauhoittumaan.

Mutta, näillä mennään mitä on annettu. 
;)

Ei montaa viikkoa enää, kun Pottusen pitäisi synnyttää.
Massu kasvaa, mikään jätti se ei ole, ainakaan vielä, mutta
ei ole iso Pottukaan.
Leikkisästi kun Pottu oli astutettu, puhuttiin, että syyspotut on istutettu,
nyt on todettu että itämään lähti ja katsotaan nyt pian satoa mitä tulee.. :D
Toivottavasti synnytys sujuu hyvin!!!!
Pitäkäähän peukut!

Mutta, ei tässä tämän enempää asiaa..
joten, seuraavaan kertaan!!!






sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Tauolta takas!

Pitkään aikaan ei ole tullut päiviteltyä blogia,
tontilla on riittänyt puuhaa ja siirtänyt hommat sivummalle, 
joilla ei ole ollut kiirus. Kuten nyt tämä päivityskin,
vaikka moni onkin tuskaillut, kun ei uusia tekstejä tule, eikä uutisia.

Gerestä, eli CLOUDMOORE SALT-N-PEPPER:istä tuli tänään
Suomen ja Viron valio.
Jippii, vihdoin, tämä korona aika on ollut koiraihmisillekkin tuskastuttavaa.
Harrasteet koirien kanssa kodin ulkopuolella on karsittu,
omalla tontilla ja pienessä tuttava piirissä vain tavattu.

Beea ( Cloudmoore Diamonds-R-Forever) on astutettu,
 ja sen verran väsy se on ollut ja massu pikkusen pömpöttää, 
että uskoisin sen olevan kantava. 
Vielä monta viikkoa ennenkuin nähdään mitä sieltä tulee.
Jännää!!! Kamala pentukuume tässä on ollutkin. 
Peukkuset pystyyn!


Muita uutisia ei juuri olekaan,
hiljaiselo jatkuu..
Toivotaan, että korona alkaa väistyä, vaikka kauhulla katsellut
kun rajoitteita puretaan ja ihmiset ei juuri turvaväleistä välitä. 

Mutta nyt,
seuraavaan kertaan!


lauantai 11. huhtikuuta 2020

Hiljaiseloa!

Hiljaiseloa se on täälläkin ollut, 
vaikka tämä tontti koskaan hiljainen oikeasti ole.
Mutta you know...
Elämä koostuu lähinnä kotitöistä, koirien ja kissojen hoitamisesta
ja niiden kanssa aikaa vietellen, harvat kauppareissut 
kaupunkiin on kohokohtia.
Kotona on rakennettu 1000 palan palapeliä, 
välillä hampaat kirskuen ja välillä 
ihanaa rentoutua ajattelemaan vain sitä,
eikä kaikkea murhetta ja maailman painoa rinnassa
tässä ajassa ja elämässä,
mitä tästä vielä tuleekaan.
Tämän vuoden suunnitelmat on saanut heittää romukoppaan ja
kalenteri killuu tyhjyyttään.
Hyvääkin on huomannut, sen että lähimmäisiä on
muistettu, muutenkin kuin käymällä,
kuulee paljon miten kerrostaloissa naapurin vanhukset saa
kauppa apua ja muuta... mihin tämä unohtuu kun arki palaa,
vai palaako se oikeasti, siis ihan oikeasti koskaan?
Itse riskiryhmäläisenä on miettinyt 
omia tekemisiä ja ihmiskontakteja,
ihan pullossa en ole elänyt, mutta pyrkinyt ettei ottaisi
liikoja riskejä, joskus jotain
on vain tehtävä ja yritettävä keksiä miten minimoi riskin.
Aika näyttää mitä tästä tulee...

Kuvassa Essu mummukka lenkillä, vielä löytyy vauhtia ja tarmoa tästä mummusta.
 Nyt on ehtinyt ajatella paljon, jäädä paikalleen ja 
miettiä oikeasti syntyjä syviä.
Ehkä liikaakin...

Essu, täysin karvaton Fay ja Niki lenkillä lukemassa paikallista
koirien  Facebookia... ketkä on jättänyt terveiset.
Yllä otetut kuvat on jo otettu viikkoja sitten, 
täälläkään enää lunta ole kuin varjopaikoissa vähän.
On ihanaa, kun piha ja koirien aitaukset on kuivanut, 
hiekkamäärä on ihan säädyllinen sisälläkin.

Tässä on ehtinyt puntaroida koirien ruokinta asioitakin uusiksi,
otetaan jälleen raaka liha ruokavalioon mukaan, toki
kuivamuonaakin menee, mutta nyt pitkään saaneet säännöllisen
epäsäännöllisesti lihaa lisänä. 

Pentuset Fayn ja Pepitan pentueista voi hyvin ja
kasvaa kohinalla. Kaikille pennuille paljon halipusuja täältä!!!

Mutta, ei täältä tämän kummempia ajatuksia nyt irtoa..
ehkä ensikerralla enemmän!!!
Joten, ensikertaan...

torstai 19. maaliskuuta 2020

Voihan elämää...


Kaikkien mielessä ja puheissa vilahtelee uutisten
kertomat ikävät uutiset maapalloltamme.
Mutta, en aloita edes siitä, en sano edes sitä pahaa sanaa ääneen
tässä... oma kupoli on siitä huolesta sykkyrällä ja
miettii mitä tulevaisuus tuo tullessaan.. meille kaikille.

Kotirintamalla on eletty pennuntuoksuista arkea,
pian pienet pennelit muuttaa koteihinsa, 
toisaalta on ihanaa kun hulina ja härdelli helpottaa,
mutta aivan kamala ikävä jää... niisk.

Tässä kuvassa pennut Pepitan seurassa ovat nautiskelemassa
Varkauden Rahulan tätien lähettämiä luita,
taisivat olla hirveä tai jotain... maistui.. Pepita viimeisteli,
mitä pennuilta jäi.


Bubbis pääsi taas koekaniiniksi,
Rahulan tädit oli laittanut mukaan myös tällaisen härvelin,
kotona on näitä aktivointileluja jokunen ja
usein ne osoittautuu kovin helpoksi,
niin tämäkin...
Nenällä vippastiin pikkukipposet sivuun ja ne jotka ei 
siirtynyt kuopastiin tassulla tai nostettiin hampailla...


Heh helppoa kuin heinänteko tuumi Bubbis... tyypilliseen
tapaan nameille perso corgi kun on, ruuan ja namien eteen nähdään vaivaakin... 

Mutta, tässä vähän kuulumisia.
Täällä yritetään pysyä terveenä, yksi flunssa on sairastettu tänä talvena ja sen
jälkitautia tässä vielä parannellaan,
nyt toivotaan ettei uusia tule, eikä se.. SEKÄÄN.
Näyttelyt on jäissä, joten mitään muuta siltä rintamalta ei ole
kertoa kuin Helmikuun Tornion näyttelyn tulokset,
missä  Dana eli CLOUDMOORE STORY OF STARBUCK oli junioriluokassa
ERI ja sijoittui 3.
Ensimmäisessä näyttelyssään oli mukana myös Pottu eli CLOUDMOORE SINGIN IN THE RAIN,
joka yllätti nuortenluokassa positiivisesti ollen
Nuo ERI 1 ja SA.
Melkoinen reissu oli Tornioon, keli ei todellakaan suosinut ja
matkalla riitti kaikkea ja mahdollista olomuotoa vedelle.

Mutta siinäpä sitä, PYSYKÄÄ KAIKKI TERVEENÄ,
ja tästä sitten.... seuraavaan kertaan!



torstai 20. helmikuuta 2020

3,5 vko vilahti!


Aika kuluu niin hurjaa vauhtia kokoajan, 
että välillä alkaa jo etsiä sitä jarrupoljinta... mutta
eihän sitä ole, ei voi jarrutella mitään,
on vaan pakko pysähtyä. 

Fayn ja Nikin pennut lensi maailmalle ja
meidän ihanat pysähtymiset ja kahvihetket loppui siihen.
Minulla on tapana alkaa 4 viikkoisten pentujen kanssa, 
aamuhommat kun hoidettu, istahtaa pentujen keskelle
kahvikuppi kädessä, silittelemään ja paijailemaan niitä,
siitä kun pennut kasvaa, lähinnä tunnen välillä itseni puruleluksi,
mutta aina ne pennut vaan nukahtaa loppujen lopuksi
siihen vierelle kun kaikki on silitelty ja sylitelty..
pennuilla on paha tapa oppia maistelemaan myös
aamukahviani, jossain vaiheessa niiden nenään käy kahvin 
tuoksu ja välillä ne siitä saavat vähän maistaakin..
joskus jotkut kasvattien omistajat on kyselleetkin
tästä mieltymyksestä, siitä se johtuu..
meidän aamukahvihetkestä .. :D

Mutta, tässä kauan odoteltuja pentujen kuvia, tässä 3,5 viikkoisena.
Koteja on hurjat määrät tarjolla, mutta 
alan pian niitä tarkemmin miettiä. 
Tässä pentueessa on jo nyt nähtävillä ihania persoonia.

 Pun uros
 Pun narttu
 tri narttu
 pun narttu
 tri uros
 tri narttu
Pun narttu

Mutta tässähän tätä,
ja tästä sitten seuraavaan kertaan.....