CLOUDMOORE CORGIT

CLOUDMOORE CORGIT

tiistai 30. lokakuuta 2012

2 viikkoiset nakkipötköt

Pentulaatikossa on alkanut olla vipinää...muulloinkin kuin emon sinne asettuessa pentujaan syöttämään.
Pienet sirrillään olevat silmät näkevät selvästi valon,
kun valon sammuttaa ne rauhoittuu.
Ollaan nyt sitten vähän aikaa vähän hämärämmissä tunnelmissa
pentulaatikon laidalla. Että pienet vasta avautuneet silmät eivät häikäisty
pahasti valosta.
Nukutaan ihan vapaalla tyylillä, corgimaiseen tapaan selällään ja tassut taivasta kohti.

Korvat kuulee ja etenkin nenät haistaa. Emo saattaa käväistä katsomassa pentu-
laatikkoon ja pentuihin tulee vipinää heti, nenät pystyssä ne alkaa
heti vaeltaa hoiperrellen ja mönkien kohti tuttua hajua.

Säihkähdyksen hetikiäkin koettiin sunnuntai iltana,
kun isoin narttupentu muuttui ihan veltoksi, eikä jaksanut imeä.
Muutamilla pennuilla on ollut pientä ripulia ( Essun antibioottikuuri!loppui eilen) ja
pennut on saaneet päivittäin ab-piimää tai kermaviiliä jossa himppanen
tehobactia. 
Su-ma välinen yö meni valvoessa tämän narttupennun kanssa. Vuorotellen ruiskulla
suuhun, hunajavettä ja kermaviiliä tippa kerrallaan. Aamuksi pentu 
reipastui sen verran, että sain sen imemään niin ,että pitelin sitä kiinni.
Päivän mittaan se siitä torhistautui ja on nyt toisena päivänä tuosta
jo ihan normaalisti imevä pentu.
Nuo antibiootit on aika huonoja hommia imettävälle nartulle,
saati sitten pennuille. Nyt annan päivittäin pennuille tuota kermaviili
seosta niin kauan, kunnes aloitan lisäruokinnan, eli noin viikon päähän.
Niin, kuvia tuli otettua. Painot on vielä nyt 2 vkon iässä punnitsematta,
mutta ne on ollut hyvässä nousussa.
Hankin pentulaatikkoon oman digitaalisen lämpömittarin,
että en tarvitse arvailla onko siellä sopiva lämpötila.
Lisäpatteri on myös laatikon vierellä, varmistamassa ettei
lämpötila pääse laskemaan missään vaiheessa.

Kiitolinjan auto kävi juuri tuomassa pentujen pentupakkaukset.
On siinä taas laatikoita säilyteltäväksi.
No, enemmittä höpötyksittä, tässä tulee pentukuvia,
yritän saada ne taas jonkinlaiseen järkevään järjestykseen.
Niitähän tulevien pentujen kodeista käydään kurkkimassa
harva se päivä, vai kuinka?
Pentujen nimet on työn alla, sanotaanko viimeistelemättä, joten numeroin
pennut siihen järjestykseen, jossa ne on pentukansiossakin.
Mukavia alkutalven päiviä kaikille, meille satoi ensilumi viime yönä,
näyttää sulavan hyvää vauhtia poiskin.


Narttu nro 6. Silmät jo raollaan ja harmaina.

Uros, silmät ihan vähän viirullaan. Painavin koko porukasta.


Tämä narttu nro5  on touhukas, silmät jo ihan auki ja sillä on aina kiire Ja se on perinyt isältään tuon pallon takaraivolla, josta Spot isä on nimensäkin saanut, joka on menemässä jo muun karvan sekaan piiloon tällä pennulla .

Narttu nro 2, silmät on vielä harmaat ja auki.

"Mua just nyt niinku nukuttais...."  Narttu nro 4, on isoin  ja punaisin.

Tummin narttu nro 3, topakka tyttö jolla silmät jo auki. Valkea pilkku korvan kärjessä ja kauluksen takana.

Narttu no 1, on pienin ja vikkelin. Silmät auki jo.

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Pentukansion kuvasatoa

tyttö 1 vko

koko kuva edellisestä tytöstä


tyttö

runko kuva edellisestä tytöstä

tyttö 1 vko


runkokuva edellisestä tytöstä

Isoin tyttö 1 vko

runkokuva edellisestä tytöstä

tyttö 1 vko

runkokuva edellisestä

Ihan alkuun, tiedoksi kaikille, pennut voi hyvin ja kasvaa kovasti.
Painot on nyt 1 vkon iässä 450-540g väliltä, syntymäpainot on siis kaksinkertaistunut viikossa.
Niinpä entinen pentulaatikko kävi pieneksi ja meidän piti isännän kanssa nikkaroida uusi.
Nyt mahtuvat mylläämään.
Essukin voi jo hyvin, muutama päivä synnytyksen jälkeen lämpö normalisoitui, mutta kohosi 
uudelleen, joten Essu sai antibiootti kuurin. Pentujen vatsat ei ole reagoinut ainakaan vielä
antibioottiin, jota tietysti maidon mukana saavat myös.


Tässä me ollaan, Essu äidin nakkiläjä, tytöt läjässä ja poika takana.

Yksi tyttönen

Tämä tyttö keksi, että emon kuonolla on hyvä ja lämmin nukkua, eikä Essu siitä raaskinut päätään siirtääkkään.
                                         


Oho, tämä kuva on hassusti, mutta pentu on ihan mukavasti pötköllään.

Tyttö

Tyttö

Tyttö
  
Tyttö, 1 vko

tyttö 1vko

tyttö 1 vko

Ainokainen poika 1 vko

Poika 1 vko

Koko nakkiläjä 1 vko

Essu syöttö puuhissa.

Nukkumatin matkassa
     Kuvat meni tässä sählätessä ihan epäjärjestykseen, 
koittakaa saada niistä selvä. 
1 vko:n ikässä otetut kuvat on otettu, 
ensin pääkuva ja sitten kokokuva samasta pennusta jälkeen. 
Kunhan tämä nakkiläjä saa nimet, 
ne on helpompi sitten kuvatakkin.
Nyt ne näyttää niin samanlaisilta vielä,
eroja toki on
mutta on niin tasainen pentue, että
hirmuisesti ei eroja painoissa tai värityksessä ole.
Ihania ne on, pehmeitä ja lämpöisiä möttösiä,
joita tekisi mieli hypistellä sylissään
jatkuvasti, mutta annetaan Essun
hoitaa se hypistely vielä.
Kunhan silmät ja sitä mukaa maailma pennuille
aukeaa, ehditään tehdä tuttavuutta sittenkin.
Tässä pentulaatikolta terveisiä kaikille, oma pää alkaa olla
pahimmista univeloista selvä(hkö),
ja jaksaa taas ajatella muutakin kuin päänsä tyynyyn painamista.
Jaksakaa taas viikko, sitten tulee kuvia kaikista 2 vkon iässä!
Yritän ahkeroita jotain virallisempaa nimeä pennuille,
että niistä olisi helpompi puhuakkin tai kirjoittaa. 
Ja,
pitäisi tehdä kovia päätöksiä siitäkin, kuka näistä
pehmopalleroista omansa saa,
haluajia on kaksi kertaa enemmän kuin on pentuja.
Mietintä myssy on päässä... ja syvällä!!! :/

torstai 18. lokakuuta 2012

Pentuja pentuja pentuja ja pentuja...



Niin, meillä on synnytetty pentuja... paljon. 
Tukka on jo nyt pystyssä, kun ajattelen sitä aikaa
kun pennut on luovutus iässä!!!
Vahtia ja vaarallisia tilanteita, sekä
itkua siitä kun niistä joutuu luopumaan.
Mutta, ei eletä sitä ennakkoon.
Nyt nautitaan ja nuuhkitaan pieniä karvaisia palleroita sydämen kyllyydeltä!!!

Pennut syntyi maanantain ja tiistain välisenä aamuyönä. 
Virallisesti pennut siis syntyi 16.10.2012.
Synnytys lähti hitaasti käyntiin, mutta kun tositoimiin päästiin, kaikki sujui 
vauhdikkaasti, ihan kuin Essun luonnekkin.

Uroksia syntyi 1 ja narttuja 6. Yksi pentu syntyi kuolleena, viimeisenä.
Ja oli melkoisen isokin.
Muut pennut voi hyvin ja syövät ahkerasti = kokoajan.
Essu voi hyvin, maitoa tulee hyvin ja ruoka maistuu.

Essun mietteliäs ilme synnytyksen jälkeen...olihan urakka!

Nyt elellään ja katsellaan.... rankkaa välillä.
          Nuo yövalvomiset ei ole minua varten. Elämän rytmi tahtoo mennä sekaisin,     
       onneksi Fani ja Peppi pitää huolen siitä, 
että raahaudun metsälenkille päivittäin, joka
selvittää vähän väsymyksestä sumussa seikkailevaa päätä.
                                        Mutta, tässä niitä muutamia kuvia, paljon niitä ei ole,
                                          en ole saanut aikaiseksi kuvata pentuja yksitellen,
                                                               mutta teen sen,
                            jahka tuo sumu tuolla päässä vähän hälvenee = parit päiväunet riittänee...

Ensimmäinen tyttö

Sitten niitä tyttöjä olikin rivissä aika monta

Tyttöriviin mahtuu yksi poikakin
                                                                                  

torstai 4. lokakuuta 2012

Kaksi viikkoa!


Niin, kaksi viikkoa on aikaa Essun laskettuun aikaan.
Epäilystäkään siitä onko Essu kantava, ei siis ole.
Se on 100% varmaa. Massu on iso ja olotila jo tukala.

Pihalla aidan takana tuijottelemassa, vas- oik. Fani, Peppi, Essu.

Pepin huiluu hetki metsälenkillä pehmeään sammaleeseen...

Metsälenkillä Essu kulkee ihan jalan vierellä tai siinä metrin
päässä. Kun Fani ja Peppi sinkoilee kuin raketit pitkin 
metsäpolkuja tai pehmeälle sammaleiselle kankaalle ja pöheikköön.

Essu on aiemmin ollut se sinkoilija... lempinimeltään rakettispagetti.

Peppi kasvaa nätisti, 
se on luonteeltaan melkoisen vallaton... Peppi kun on.
Kiltti kuitenkin, metsälenkillä tulee luokse kun kutsuu,
melkein aina.
Emoaan se härnää leikkimään jatkuvasti, Essu jaksaa leikkiä
sen kanssa lähinnä makuultaan. 

Koirakavereita (corgeja, cardeja ja pemu: Sulo, Onni ja Väinö) on ollut mukana
metsälenkillä vähän vauhdittamassa menoa.

Blogin päivitys on ollut melko laiskaa, kuten huomaatte,
mutta uskoisin sen viriävän uuteen kukoistukseen,
kun Essun pennut syntyy.

Pentulaatikkoa ei ole vielä viritelty paikoilleen,
teen sen viikkoa ennen, jolloin viritellään pentuaitausta ja
laitellaan steriloidut sakset ja langat valmiiksi,
sekä iiiso pino pyyhkeitä ja tykötarpeita käden ulottuville.

Eläinlääkärin kanssa pitää sopia sotasuunnitelma,
jos asiat alkaa mennä pieleen...
mutta peukuttakaa että kaikki menee hyvin ja
syntyy ihania terveitä palleroita!!!