Joitakin kuvia perjantailta...

 PÖÖ, niinkuin Pauli.

Meidän "pieni" irkku poika.

Aina se häärää ton kameran kanssa...

Päiväunilla...

Päiväunia, koiranunta, 

ZZzzzz...

Ja vähän lisää unta..

Välillä syödään ja

leikitään sitten,

lisää unta!

Asennot on melko rentoja, välillä vähän omituisiakin.

Pennut viettävät aikansa olohuoneen puolella

pentuaitauksessa, josta ne silloin tällöin pääsevät

valloittamaan (pommittamaan) olohuoneen maton.

Pauli toimii lisä vahtina,

on niin varovainen pentujen seurassa ja

tietysti sitä tarkasti seurataankin, ettei

Paulin tassun kokoiset pennut jää alle.

ESSUN PENNUT 4 VKO!

Essun pentuset täytti tänään 4 viikkoa.

Hurjaa on kasvuvauhti.

Neljän viikon kuvat otettu ja

ensimäiset seisotus kuvat.

Melkoinen homma oli ne saada

pysymään hetken paikoillaan ja mielellään 

ryhdikkäästi. Osa ei onnistunut ollenkaan..

mutta tästähän se harjoitus vasta lähtee...

 

Sisko ja sen Veli!

Sisko ja sen veli.

Eli Susu ja Roki ja

sekin virallisemmin

CLOUDMOORE SUFFEL-N-PUFFEL  ja CLOUDMOORE CRIOLLO-N-CROCANT

(CH Annlines Kisses-n-love  x  Cloudmoore Vanilla Fudge)

Jyväskylän näyttelyssä

Susu ERI 2 SA  ja Roki ERI

Niin ne on kuin kaksi marjaa, eikö?

Pahimpaan kuvanälkään!

Iloinen ja hyvän tuulinen emo jaksaa

pitää huolta pienokaisistaan.

Kun pienet simahtaa,

Essu hiippailee pentuaitauksesta pois ja lähtee joko ulos

tai jonkun kainaloon istuksimaan.

Pieni pentu tarvitsee paljon unta,

että kasvaa ja kehittyy!

Ja paljon leikkiä sisarusten kanssa.

Nämä pennut on oppinut jo nauttimaan ihmisten seurasta ja

vinkuminen pentuaitauksessa alkaa 

kun ne huomaa ihmisiä ympärillä.

Aamuisin ne pääsevät juoksentelemaan olohuoneen

matolle silläaikaa kun siivoan pentuaitauksen, vaihdan

puhtaat alustat nukkumista varten ja pissipaperit.

Sitten sitä simahdellaan sinne ja tänne...

MR. Vili!

MR. VILI

FIN & EST CH CLOUDMOORE CHANCE TO DESING

( CH Annlines Great Chance - CH Annlines World of Design)

om. Heli Kinnunen & Jari Ihalainen, Kuopio

s.5.1.11

 Vili on saatavana jalostukseen!

- terveet silmät

- 0/1 polvet

-0/0 kyynärät

-B/C lonkat

-Kuvattu selkä, OK

-vwd vapaa

- astuu ja on 2 pentuetta jälkeläisiä

-sukutaulu:

 http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI15295%2F11&R=39

 Tiedustelut:

vitosukiih@gmail.com

Siinä vinkkiä sulhasta etsiville.

Omistaja kertoo,

minkälaisille nartuille Vili on käytettävissä.

Vili itse on aivan ihana,

iloinen ja lempeä.

Näyttelyissä se on varsinainen kettu,

tietää mitä pitää tehdä ja NAUTTII siitä täysillä.

Sen häntä heiluu ja silmät loistaa!

Elämä jatkuu...

Elämä jatkuu... pentuaitauksessa riittää vipinää, ilakointia,

piipitystä, haukahtelua, murinaa.

Tässä kuvasatoa tältä päivää, 

kun pennut ovat 3 viikkoa ja 3 päivää.

CLOUDMOORE WHAT THE FOX SAY päikkäreillä...

Essu leikkii...

Little angel!

Pienoinen ei selvinnyt.

Antibiootit ei vaikuttanut/ ehtinyt vaikuttaa,

elämä alkoi olla liian raskasta.

Kevyempää oli mennä.

Viimeiseen asti yritettiin,

vaikka eläinlääkärille mennessä mietin jo,

että olisiko armollisempaa antaa pennun jo mennä.

Eläinlääkärin optimistisuudesta

ja kehoituksesta yrittää,

yritettiin.

Raskaita oli pikkuisen viimeiset hetket,

sylissäni kengurupussissa

viimeiset henkäykset ja se oli hei hei...

Emo Essukin sen jo tiesi.

 

***

Musta pilvi!

Musta pilvi roikuskelee yllämme,

pikkuruinen uros pentu,

c. Way to the Fire sairastui eilen.

Oksennuksesta se alkoi, pian pentu oli aivan 

veltto, eikä jaksanut imeä.

Pikaensiapu, hunajavesikään ei nostanut

pienoista voimiinsa.

Koko  yön syötin sitä ruiskulla varovasti

suuhun. 

Aamulla vointi kuitenkin huononi ja valitus alkoi.

Miten kamalaa onkaan kuunnella 

pienen itkua.

Kaikki kotikonstit oli käytetty

voinnin kohentamiseksi.

Iltapäivällä otin yhteyttä eläinlääkäriin.

Epäilimme samaa.

Keuhkokuume.

Pentu oli vetäissyt joko imiessään maitoa

tai oksennustaan henkeensä.

Se mistä oksennus johtuu, on täysi mysteeri.

Nesteytys ja antibiootti.

Nyt pienoisen hoito jatkuu kengurupussissa

sylissäni, eikä sanat riitä kuvaamaan

kuinka paljon toivonkaan

tämän pienen "kengurupojan"

selviävän tästä koettelemuksesta!

Siinä kerrakseen syytä,

miksi en ole ehtinyt päivittää blogiin uusia kuvia.

Peukkuset pystyyn että

pentu tästä selviää!!!

Pennut on varattuja!

Pennut on nyt suurinpiirtein varattuja,

ne jotka vielä pentua haikailee, 

on näillänäkymin meille on viikon 12 ja 13 vaihteessa

syntymässä Pepille ( C Be My Lover) pentue.

Ilmoitelkaa itsestänne TE joille ei pentua nyt riittänyt,

jos viimehetken peruutuksia tulee,

haluatteko siitä tietoa?

Valinta oli vaikea, niin vaikea että 

ihan äsken en yhtä syvällä mietintämyssyssä ole ollutkaan.

Hyviä koteja oli ja ON tarjolla niin paljon!

Onneksi Peppi on osoittanut pieniä merkkejä tiineydestä,

neljännen viikon ruokahaluttomuus on iskenyt nyt viimeisimpänä.

Joten toivon kipinä niille, jotka jaksaa odottaa!

 Pentulaatikolla... tai paremmin sanoen pentuaitauksessa on vipinää.

Porukka on muuttanut majansa sänkyni viereltä

olohuoneen puolelle, jossa on pentuaitaus.

Monsterijoukkio on saanut jo lisäruokaa,

sehän maistuu!

Ja uni sen jälkeen kupissa.

Viime viikon loppupuolella pentuset ja emo sai

matokuurin, eikä tuosta kukaan tuumannut mitään.

Vaikka odotin, että joku siitä mahan väänteitä saisi.

Tänään yritän saada kameran 

kätöseen ja kuvia pentusista huomiseksi.

Ystävällistä ystävänpäivää!

Ystävällistä ystävänpäivää kaikille!

2 vko ja naamakuvat!

Noniin, tässä niitä nyt olis,

naamaari kuviakin.

Uskoisin, että edellisen postauksen kuvat ei

tyydyttänyt monen halua nähdä 

ne lähempää... eikö?

Uros 5.

narttu 3.

Narttu 3.

Narttu 2

Narttu 4.

Narttu 2

Narttu 4

Uros 7

Uros 6

Narttu 1.

Mietintä myssy on vedetty päähäni ja syvälle.

Niin kovasti tässä miettii ja vatkaa päässään,

kuka olisi kenelle sopivin?

Luonteissa eroja jo näkyy.

On rauhallisempia ja lupsakampia ja sitten taas

nopeasti syttyviä hetimullekaikkitännenyt tyyppejä.

Ovat kyllä hurjan ihania tuolla pentulaatikossa

neljällä jalalla hoiperrellen eteenpäin pyrkiessään ja

silmät vielä kiinni!!! Ja eteenpäin pitää vaan päästä!

Toiset tyytyy kääntämään kylkeä selän kautta tai

jäävät selälleen käpälät kohti kattoa nukkumaan.

Unia nähdään niin mahdottomasti,

jalat tekee töitä ja ääntäkin päästellään.

Painot on kaikilla 614 - 743 g välillä.

Maito tuntuu siis riittävän mainiosti,

vaikka kovin on ahdasta jo  maitobaarilla.

Seuraavaan kertaan...