Marraskuisia mutinoita!

 Huhheijjakkaa, Liisa myrsky ohi... kyllä tuuli ja tuiversi.

Nyt odotellaan koska sitä luntakin tulisi, pakkasta on ja kiva niin, koirien tassut ei kuskaa sisälle

hiekkaa ja mutaa.

Sivujen päivitys on ollut piiiitkään tauolla,

 eipä ole ollut aikaa eikä paljon asiaakaan.

Korona on pitänyt tiukasti kotosalla,

omat pienet piirit vaan pyörinyt.

Mutta Rahulan tädit Varkaudesta,

 laittoi jonkin aikaa sitten testiin aika namia...

Wahlstenin Willi säilyke, 

maistuipa hieman nirppanokaksi kääntyneelle Milliellekkin,

maku tarttui mukavasti kuivamuonaankin ja eipä mennyt kauaakaan kun kuppi on tyhjä.

Millie, eli CLOUDMOORE SO BOO-TIFUL 

( FI & S CH Annlines Im Dressed In Black Velvet- Cloudmoore Diamonds-R-Forever)

Kana ei ollut mitenkään mössättyä, vaan näyttikin ihan lihalle,

ja tuoksui. Purkki on vielä aika iso, joten siitä riittää useaksi päiväksi tai sitten

isommalle porukalle, ja varmasti kelpaa vähän nirsommallekkin.

Una, ( Coventry´s Una) oli kiinnostunut toisesta testituotteesta,

leikkasin saksilla maistiaisiksi Unallekkin ja sinne meni.

Nämä hujahti corgien napaan nopeammin kuin 

herkkua kerkesi sanoa... 

Kotiin jäänyt Millie pentu kasvaa hurjaa vauhtia,

sen 2 tuntiset iltavillit rassaa täällä vähän jokaista.

Herjuus ja vauhti yhtäaikaa pentusen mielessä 

ei ole niin kiva yhdistelmä, 

paljon naurua ja hauskuutta siitä on saatu, mutta välillä on

meno yltynyt siihen pisteeseen että on pitänyt pentu kopata syliin ja laittaa

rauhoittumaan.

Mutta, näillä mennään mitä on annettu. 

;)

Ei montaa viikkoa enää, kun Pottusen pitäisi synnyttää.

Massu kasvaa, mikään jätti se ei ole, ainakaan vielä, mutta

ei ole iso Pottukaan.

Leikkisästi kun Pottu oli astutettu, puhuttiin, että syyspotut on istutettu,

nyt on todettu että itämään lähti ja katsotaan nyt pian satoa mitä tulee.. :D

Toivottavasti synnytys sujuu hyvin!!!!

Pitäkäähän peukut!

Mutta, ei tässä tämän enempää asiaa..

joten, seuraavaan kertaan!!!

Tauolta takas!

Pitkään aikaan ei ole tullut päiviteltyä blogia,

tontilla on riittänyt puuhaa ja siirtänyt hommat sivummalle, 

joilla ei ole ollut kiirus. Kuten nyt tämä päivityskin,

vaikka moni onkin tuskaillut, kun ei uusia tekstejä tule, eikä uutisia.

Gerestä, eli CLOUDMOORE SALT-N-PEPPER:istä tuli tänään

Suomen ja Viron valio.

Jippii, vihdoin, tämä korona aika on ollut koiraihmisillekkin tuskastuttavaa.

Harrasteet koirien kanssa kodin ulkopuolella on karsittu,

omalla tontilla ja pienessä tuttava piirissä vain tavattu.

Beea ( Cloudmoore Diamonds-R-Forever) on astutettu,

 ja sen verran väsy se on ollut ja massu pikkusen pömpöttää, 

että uskoisin sen olevan kantava. 

Vielä monta viikkoa ennenkuin nähdään mitä sieltä tulee.

Jännää!!! Kamala pentukuume tässä on ollutkin. 

Peukkuset pystyyn!

Muita uutisia ei juuri olekaan,

hiljaiselo jatkuu..

Toivotaan, että korona alkaa väistyä, vaikka kauhulla katsellut

kun rajoitteita puretaan ja ihmiset ei juuri turvaväleistä välitä. 

Mutta nyt,

seuraavaan kertaan!

Hiljaiseloa!

Hiljaiseloa se on täälläkin ollut, 

vaikka tämä tontti koskaan hiljainen oikeasti ole.

Mutta you know...

Elämä koostuu lähinnä kotitöistä, koirien ja kissojen hoitamisesta

ja niiden kanssa aikaa vietellen, harvat kauppareissut 

kaupunkiin on kohokohtia.

Kotona on rakennettu 1000 palan palapeliä, 

välillä hampaat kirskuen ja välillä 

ihanaa rentoutua ajattelemaan vain sitä,

eikä kaikkea murhetta ja maailman painoa rinnassa

tässä ajassa ja elämässä,

mitä tästä vielä tuleekaan.

Tämän vuoden suunnitelmat on saanut heittää romukoppaan ja

kalenteri killuu tyhjyyttään.

Hyvääkin on huomannut, sen että lähimmäisiä on

muistettu, muutenkin kuin käymällä,

kuulee paljon miten kerrostaloissa naapurin vanhukset saa

kauppa apua ja muuta... mihin tämä unohtuu kun arki palaa,

vai palaako se oikeasti, siis ihan oikeasti koskaan?

Itse riskiryhmäläisenä on miettinyt 

omia tekemisiä ja ihmiskontakteja,

ihan pullossa en ole elänyt, mutta pyrkinyt ettei ottaisi

liikoja riskejä, joskus jotain

on vain tehtävä ja yritettävä keksiä miten minimoi riskin.

Aika näyttää mitä tästä tulee...

Kuvassa Essu mummukka lenkillä, vielä löytyy vauhtia ja tarmoa tästä mummusta.

 Nyt on ehtinyt ajatella paljon, jäädä paikalleen ja 

miettiä oikeasti syntyjä syviä.

Ehkä liikaakin...

Essu, täysin karvaton Fay ja Niki lenkillä lukemassa paikallista
koirien  Facebookia... ketkä on jättänyt terveiset.

Yllä otetut kuvat on jo otettu viikkoja sitten, 

täälläkään enää lunta ole kuin varjopaikoissa vähän.

On ihanaa, kun piha ja koirien aitaukset on kuivanut, 

hiekkamäärä on ihan säädyllinen sisälläkin.

Tässä on ehtinyt puntaroida koirien ruokinta asioitakin uusiksi,

otetaan jälleen raaka liha ruokavalioon mukaan, toki

kuivamuonaakin menee, mutta nyt pitkään saaneet säännöllisen

epäsäännöllisesti lihaa lisänä. 

Pentuset Fayn ja Pepitan pentueista voi hyvin ja

kasvaa kohinalla. Kaikille pennuille paljon halipusuja täältä!!!

Mutta, ei täältä tämän kummempia ajatuksia nyt irtoa..

ehkä ensikerralla enemmän!!!

Joten, ensikertaan...

Voihan elämää...

Kaikkien mielessä ja puheissa vilahtelee uutisten

kertomat ikävät uutiset maapalloltamme.

Mutta, en aloita edes siitä, en sano edes sitä pahaa sanaa ääneen

tässä... oma kupoli on siitä huolesta sykkyrällä ja

miettii mitä tulevaisuus tuo tullessaan.. meille kaikille.

Kotirintamalla on eletty pennuntuoksuista arkea,

pian pienet pennelit muuttaa koteihinsa, 

toisaalta on ihanaa kun hulina ja härdelli helpottaa,

mutta aivan kamala ikävä jää... niisk.

Tässä kuvassa pennut Pepitan seurassa ovat nautiskelemassa

Varkauden Rahulan tätien lähettämiä luita,

taisivat olla hirveä tai jotain... maistui.. Pepita viimeisteli,

mitä pennuilta jäi.

Bubbis pääsi taas koekaniiniksi,

Rahulan tädit oli laittanut mukaan myös tällaisen härvelin,

kotona on näitä aktivointileluja jokunen ja

usein ne osoittautuu kovin helpoksi,

niin tämäkin...

Nenällä vippastiin pikkukipposet sivuun ja ne jotka ei 

siirtynyt kuopastiin tassulla tai nostettiin hampailla...

Heh helppoa kuin heinänteko tuumi Bubbis... tyypilliseen

tapaan nameille perso corgi kun on, ruuan ja namien eteen nähdään vaivaakin... 

Mutta, tässä vähän kuulumisia.

Täällä yritetään pysyä terveenä, yksi flunssa on sairastettu tänä talvena ja sen

jälkitautia tässä vielä parannellaan,

nyt toivotaan ettei uusia tule, eikä se.. SEKÄÄN.

Näyttelyt on jäissä, joten mitään muuta siltä rintamalta ei ole

kertoa kuin Helmikuun Tornion näyttelyn tulokset,

missä  Dana eli CLOUDMOORE STORY OF STARBUCK oli junioriluokassa

ERI ja sijoittui 3.

Ensimmäisessä näyttelyssään oli mukana myös Pottu eli CLOUDMOORE SINGIN IN THE RAIN,

joka yllätti nuortenluokassa positiivisesti ollen

Nuo ERI 1 ja SA.

Melkoinen reissu oli Tornioon, keli ei todellakaan suosinut ja

matkalla riitti kaikkea ja mahdollista olomuotoa vedelle.

Mutta siinäpä sitä, PYSYKÄÄ KAIKKI TERVEENÄ,

ja tästä sitten.... seuraavaan kertaan!

3,5 vko vilahti!

Aika kuluu niin hurjaa vauhtia kokoajan, 

että välillä alkaa jo etsiä sitä jarrupoljinta... mutta

eihän sitä ole, ei voi jarrutella mitään,

on vaan pakko pysähtyä. 

Fayn ja Nikin pennut lensi maailmalle ja

meidän ihanat pysähtymiset ja kahvihetket loppui siihen.

Minulla on tapana alkaa 4 viikkoisten pentujen kanssa, 

aamuhommat kun hoidettu, istahtaa pentujen keskelle

kahvikuppi kädessä, silittelemään ja paijailemaan niitä,

siitä kun pennut kasvaa, lähinnä tunnen välillä itseni puruleluksi,

mutta aina ne pennut vaan nukahtaa loppujen lopuksi

siihen vierelle kun kaikki on silitelty ja sylitelty..

pennuilla on paha tapa oppia maistelemaan myös

aamukahviani, jossain vaiheessa niiden nenään käy kahvin 

tuoksu ja välillä ne siitä saavat vähän maistaakin..

joskus jotkut kasvattien omistajat on kyselleetkin

tästä mieltymyksestä, siitä se johtuu..

meidän aamukahvihetkestä .. :D

Mutta, tässä kauan odoteltuja pentujen kuvia, tässä 3,5 viikkoisena.

Koteja on hurjat määrät tarjolla, mutta 

alan pian niitä tarkemmin miettiä. 

Tässä pentueessa on jo nyt nähtävillä ihania persoonia.

 Pun uros

 Pun narttu

 tri narttu

 pun narttu

 tri uros

 tri narttu

Pun narttu

Mutta tässähän tätä,

ja tästä sitten seuraavaan kertaan..... 

Pepita ja Ben pentue!

27.1.2020 syntyi Pepitan ja Ben:in pentue.

Pepita synnytti reippaasti ilman isompia ongelmia,

pennut mukavan painoisia 230-313g.

Maitoa tulee hyvin ja Pepita on hyvä ja tomera emo.

Pentujen painot nousee ja

pennut köllöttelee massut pullollaan maitoa pentulaatikolla 

sänkyni vierellä.

Pää on univeloista vähän pehmeä, muisti pätkii ja

yrittän tehdä paljon, mutta päivän päätteeksi huomaan etten saanut

paljoakaan aikaan... noh.. tätä kestää enää hetki.

Olen itse hyvin herkkäuninen ja pomppaan pienemmästäkin

inahduksesta pystyyn tarkistamaan, että kaikki on pennuilla hyvin.

Onhan niillä, Pepita pitää siitä huolen, mutta ennenkuin kaikki

on järjestäytynyt paikalleen imemään, on melkoinen tohina,

kun nisillä ollaan kahdessa kerroksessa.

Mutta, tämmöiset tänne...

ja tästä... seuraavaan kertaan!!!!

Namuja!

Varkauden Rauhulan tädiltä tuli taas pussillinen

testattavaa!

Nämä on parasta mitä meidän Una brittiläinen kissa tietää!

Una joka on tosi tarkka mitä suuhunsa pistää, tai no

sinne menee kaikkea mikä ei varsinaisesti ole kissan ruokaa ja

sitten jotain gourmeeta, mikä joka kissalle maistuu..

mutta ei minkään merkkinen kuivamuona ja

märkäruuista vain hyytelössä olevat.. ja merkkivalikoima niistäkin hyvin

rajattu. Raaka liha menee jollakinlailla, mutta kanan sydämiä se rakastaa

pakasteesta sulatettuna raakana ja nyt nämä ihanat

kuivatut kanansydämet! 

Perheemme muutkin brittiläiset, ei tosin kissat

vaan Walesiläiset Corgi Pembroketkin sai

maistiaiset, ja corgimaiseen tapaan ne hujahti yhdellä nielaisulla

napaan ja lisää olis pitänyt saada.

Käykääs katselemassa paikallisessa Rahulassanne

näitä huippuhyviä herkkuja lemmikeillenne!

Bubbis ja kanansydän... AH mitä namia!

Sitten muihin namuihin...

6,5 viikkoset corgi pembroken pentumme

saatiin kuvattua, hädin tuskin... rakenne kuvia yritettiin,

mutta hakattiin taas ajoituksen kanssa päätä honkaan niin pahasti

että tiedettiin jo aloittaessa että tästähän

ei tule mitään..

Naamat saatiin näkkärille hetkeksi,

mutta pentujahan ei kannattaisi yrittää kuvata silloin kun ne on villeimmillään..

mitäs muuta sitä sunnuntain ratoksi tekisi...

paitsi että Pepitan synnytystä odotellaan malttamattomana.

Merkit on jo ilmassa.

Mutta, tässä nämä  TREASURES pentueen vintiö namut:

2 fluffy tyttöä ja 3 normiturkkista poikaa.

Kaikille jo kotisuunnitelmat tehty!

 CLOUDMOORE JEWEL OF TREASURES 

 CLOUDMOORE GEM OF TREASURES

 CLOUDMOORE CHEST OF TREASURES

 CLOUDMOORE MAP OF TREASURES

CLOUDMOORE TREASURE OF PIRATES

Jännän äärellä siis elellään,

pidelkää peukut Pepitalle! Ja tästä sitten, 

seuraavaan kertaan !!!

5 viikkoa mittarissa!

5 viikkoset villikot saatiin kuvattua tänään...

kuvaajana jälleen kerran tyttäreni Sinna,

joka työharjoittelussakin viikot ahertaa Varkauden Rahulassa.

Eipä näistä kuvista tulis mitään,

ilman toista.

Pojat

Tytöt

Kun trimmauspöytä on aseteltu,

kameran jalusta säädetty, tuoli ja kamera paikoillaan.

Huokaistaan ja aloitetaan "hermoja raastava" sessio, 

missä pennut haluaisi leikkiä, heiluttaa häntää ja

iloitsee ja riemuitsee..." ai sä kutittelet sillä kammalla mua",

kun kuvaaja alkaa päästellä omituisia ääniä ja avustaja ( eli minä)

painan pentujen pyllyä istuvaan asentoon, 

reaktiot voi olla mitä vain..

yleensä ne on ilo hepuleita, joku vakavoituu,

joku näyttää kauneimmat puolensa, joku työntää kielen ja jättää sen

siihen.. joku kallistaa päätä, joku saattaa vähän säikähtää ja ihmetellä

omituisia ääniä kuvaajan suusta, avustaja pitää huolen siitä, että

pienokainen pysyy pöydällä, vaikka reaktiot on mitä.

Kuvaushetket voi olla hulvattoman hauskojakin,

tai hermoja riipiviä kokemuksia,

etenkin jos kamera alkaa ränkkäämään.

Köyhällä koiraharrastajalla kun ei ole varaa hommata 

hurjan kalliita ja hienoja kameroita,

joita ei itse osaisi edes käyttää..

Noh.. pidemmittä puheitta, siihen mitä kaikki kuitenkin odottaa,

niihin kuviin.. tässä Fayn ja Bubban pennut 5 viikkoa!

Olkaapa hyvä!

Tri Fluffy narttu

Tri uros

Tri uros

Tri Fluffy narttu

Tri uros

Melkein 5 viikkoa!

Fayn ja Bubban pennut on melkein 5 viikkoa ( 3 päivää vajaa),

saatiin aikaiseksi ottaa jokaisesta naamarikuvat,

olipa hommaa, yhtään täysin tärähtämätöntä kuvaa ei tullut,

mutta nämä vähän tärähtäneet kuvat saa kelvata!

Tässähän sitä sitten..

 Tricolour uros

 Tricolour uros

 Tricolour uros

 Tricolour narttu, fluffy

Tricolour narttu, fluffy

Kotien suhteen ollaan ihan mietintä myssy päässä,

muutama on jo varma, mutta 2 komeaa poikaa

ja yksi fluffy tyttö on vielä vähän työn alla.

Niin kovasti haluaisin nähdän noita poikia näyttelyissä,

jos niistä jotain kivaa kasvaa ja fluffy nartulle on jo kotiehdokas,

mutta vielä päättämättä, onko se juuri se.

Huoh ja aina kuitenkin haluaisin pitää kaikki!!!