Hiljaiseloa se on täälläkin ollut,
vaikka tämä tontti koskaan hiljainen oikeasti ole.
Mutta you know...
Elämä koostuu lähinnä kotitöistä, koirien ja kissojen hoitamisesta
ja niiden kanssa aikaa vietellen, harvat kauppareissut
kaupunkiin on kohokohtia.
Kotona on rakennettu 1000 palan palapeliä,
välillä hampaat kirskuen ja välillä
ihanaa rentoutua ajattelemaan vain sitä,
eikä kaikkea murhetta ja maailman painoa rinnassa
tässä ajassa ja elämässä,
mitä tästä vielä tuleekaan.
Tämän vuoden suunnitelmat on saanut heittää romukoppaan ja
kalenteri killuu tyhjyyttään.
Hyvääkin on huomannut, sen että lähimmäisiä on
muistettu, muutenkin kuin käymällä,
kuulee paljon miten kerrostaloissa naapurin vanhukset saa
kauppa apua ja muuta... mihin tämä unohtuu kun arki palaa,
vai palaako se oikeasti, siis ihan oikeasti koskaan?
Itse riskiryhmäläisenä on miettinyt
omia tekemisiä ja ihmiskontakteja,
ihan pullossa en ole elänyt, mutta pyrkinyt ettei ottaisi
liikoja riskejä, joskus jotain
on vain tehtävä ja yritettävä keksiä miten minimoi riskin.
Aika näyttää mitä tästä tulee...
 |
| Kuvassa Essu mummukka lenkillä, vielä löytyy vauhtia ja tarmoa tästä mummusta. |
Nyt on ehtinyt ajatella paljon, jäädä paikalleen ja
miettiä oikeasti syntyjä syviä.
Ehkä liikaakin...
 |
| Essu, täysin karvaton Fay ja Niki lenkillä lukemassa paikallista koirien Facebookia... ketkä on jättänyt terveiset. |
Yllä otetut kuvat on jo otettu viikkoja sitten,
täälläkään enää lunta ole kuin varjopaikoissa vähän.
On ihanaa, kun piha ja koirien aitaukset on kuivanut,
hiekkamäärä on ihan säädyllinen sisälläkin.
Tässä on ehtinyt puntaroida koirien ruokinta asioitakin uusiksi,
otetaan jälleen raaka liha ruokavalioon mukaan, toki
kuivamuonaakin menee, mutta nyt pitkään saaneet säännöllisen
epäsäännöllisesti lihaa lisänä.
Pentuset Fayn ja Pepitan pentueista voi hyvin ja
kasvaa kohinalla. Kaikille pennuille paljon halipusuja täältä!!!
Mutta, ei täältä tämän kummempia ajatuksia nyt irtoa..
ehkä ensikerralla enemmän!!!
Joten, ensikertaan...
