Hurjuutta on monenlaista,
yks lajeista on nämä hurjat näyttelyreissut
joita voimien tunnoissa suunnitellaan ja
koirat ilmoitetaan zuitzait zukkelaan millon minnekkin!
Tälläkertaa hurjuuden kohteena oli Piteån kansainvälinen
koiranäyttely Ruotsissa.
Perjantai päivänä pakattu auto ja
aikainen nukkumaan meno.. oli hieno suunnitelma.
Noh.. aina ei mene niinkuin strömsössä ja
nukkumaan menokin.. meni myöhäiseksi.
Kokonaista reilun 2 tuntisen ehdin nukkumatin matkassa
mennä, kun puhelin alkoi piipata armotonta herätystä
lauantai aamuyöllä klo 2.
Onneksi valmiiksi varatut vaatteet ja eväät odotti
enää kahviautomaatin hurinaa ja
sitten oltiin jo ON THE ROAD.
669km edessä..
Mukaan tälläkertaa lähti Peppi, eli
FI MVA CLOUDMOORE BE MY LOVER.
Tämän hurjuuden rikoskumppanini
asui tunnin ajomatkan päässä, joten
romut toiseen autoon ja taas matka jatkui.
Sää oli KURJA!!! Vettä tuli taivaalta kuin..
noh.. jääköön kirjoittamatta.
Etukäteen oli "forecan sedät"
povanneet 3 pisaran verran vesisadetta
koko päiväksi. Jee.. hienoa! NOT!
sadekamppeita oli siis matkassa PALJON.
Yhden pysähdyksen taktiikalla,
ajettiin perille ja vettä tihuutti.. raahattiin
romppeet niin lähelle kehää kuin vain mahdollista ja
teltta pystyyn.. siinä vaiheessa alkoi nukkumatti lurkkia olalla ja
koputella ilkikurisesti että "nukuttaskos ?" Joo ois nukuttanu, mutta
nyt ei kerenny. Kahvikupit ja eväät kurvottiin ja taas
jaksettiin.
Corgi kehä alkoi ihan ajallaan, rikoskumppanin uros oli PU-2,
va-cacibin ja va-sertin kuorrutuksilla.
Peppi oli ainoa valioluokan narttu ja
sai ERI 1 SA PN- 1 SERT CACIB JA ROP.
Arvostelut oli kiltit ja hienot.
Tuomarina Irlantilainen Anthony Kelly.
 |
| (Kuvannut Sari Kärki) |
Ilo ylimmillään, Peppi sai sertin ja tuli siis Ruotsin valioksi,
sai viimeisen tavoittelemamme cacibin CIB:iä varten ja on nyt siis
vahvistusta vaille siis Norjan, Ruotsin, Pohjoismaiden, sekä
kansainvälinen muotovalio ja jo vahvistettu Suomen muotovalion titteli.
Ryhmiä jäätiin odottelemaan ja niiden alku kesti ja kesti,
homma virui ja virui ja venyi ja paukkui.
Peppi pääsi 6 joukkoon, mutta 4 parhaan joukosta ryhmissä se tippui.
Jei.. äkkiä kotimatkalle!
669km edessä jälleen..
Haaparannassa oli pakko pysähtyä murkinoimaan.
Mahat pullollaan jatkettiin matkaa ja
väsymystä yritettiin doupata kahvilla,
sehän teetti sen että pakko
oli pysähtyä wc reissuille, sekä itse ja tietysti myös koirat.
Rikoskumppanin silmät alkoi painaa ja
sain vihdoin ajaa minäkin.
Stoppi vielä ja omat kamat takaisin omaan autoon ja
viimeinen tunti kotimatkaa yön pimeinä tunteina, energiajuoman
voimilla kotiin. Ja kotona olin 2 jälkeen yöllä..
eli meni siinä se 24 tuntia, edellisen yön parin tunnin unilla,
mutta menköön. Nukkumatti oli odottelemassa.. ei tarvinnut houkutella.
Sellainen oli se reissu..
juteltua tuli sen verran, että ääni meinas lähteä,
mutta onneks ei lopullisesti! :D
 |
| (Kuvannut Sari Kärki) |
Hyvin täyttyi tämän reissun toiveet ja tavoitteet!
Ja nyt voi Peppi oikaista ja alkaa kasvattelemaan
mahaansa.. nimittäin se on astutettu!
Mutta, siitä sitten joskus toisellakertaa enemmän!!!
