Kaksi viikkoa!

Niin, kaksi viikkoa on aikaa Essun laskettuun aikaan.

Epäilystäkään siitä onko Essu kantava, ei siis ole.

Se on 100% varmaa. Massu on iso ja olotila jo tukala.

Pihalla aidan takana tuijottelemassa, vas- oik. Fani, Peppi, Essu.

Pepin huiluu hetki metsälenkillä pehmeään sammaleeseen...

Metsälenkillä Essu kulkee ihan jalan vierellä tai siinä metrin

päässä. Kun Fani ja Peppi sinkoilee kuin raketit pitkin 

metsäpolkuja tai pehmeälle sammaleiselle kankaalle ja pöheikköön.

Essu on aiemmin ollut se sinkoilija... lempinimeltään rakettispagetti.

Peppi kasvaa nätisti, 

se on luonteeltaan melkoisen vallaton... Peppi kun on.

Kiltti kuitenkin, metsälenkillä tulee luokse kun kutsuu,

melkein aina.

Emoaan se härnää leikkimään jatkuvasti, Essu jaksaa leikkiä

sen kanssa lähinnä makuultaan. 

Koirakavereita (corgeja, cardeja ja pemu: Sulo, Onni ja Väinö) on ollut mukana

metsälenkillä vähän vauhdittamassa menoa.

Blogin päivitys on ollut melko laiskaa, kuten huomaatte,

mutta uskoisin sen viriävän uuteen kukoistukseen,

kun Essun pennut syntyy.

Pentulaatikkoa ei ole vielä viritelty paikoilleen,

teen sen viikkoa ennen, jolloin viritellään pentuaitausta ja

laitellaan steriloidut sakset ja langat valmiiksi,

sekä iiiso pino pyyhkeitä ja tykötarpeita käden ulottuville.

Eläinlääkärin kanssa pitää sopia sotasuunnitelma,

jos asiat alkaa mennä pieleen...

mutta peukuttakaa että kaikki menee hyvin ja

syntyy ihania terveitä palleroita!!!